UUTISIA

Puhallinmusiikkia Temolan pihassa 26.8.

Saaristolaispäivä sai ennätysmäärän väkeä liikkeelle

Saaristolaispäivän ohjelma valmis!

Facebook-sivuja kannattaa seurata

Tue kyläyhdistyksen toimintaa - maksa kannatusjäsenmaksu: FI60 5371 0120 0243 85

LUE LISÄÄ

KATSO MYÖS FACEBOOK

"NESTORI MIIKKULAINEN"

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:128782 kpl
Share |

Lukijalle

17.1.2011

Tässä on alkajaisiksi hiukan tietoa saariston nähtävyyksistä. Täydennämme tekstiä, kun lisätietoa tulee. Myöhemmin tälle sivulle tulee myös kuvia, karttalinkkejä, tietoa ja tarinoita eläimistä, linnuista, kasvillisuudesta, vesistöistä ja kaikesta muustakin luontoon liittyvästä.

Etsimme myös yhtä tai useampaa blogistia, joka tai jotka alkaisivat kirjoitella luontohavainnoistaan saaristossa kuvien kera. Teemme blogialustan valmiiksi ja neuvomme, miten blogia pidetään.

Jos huomaat virheitä tai puutteita tai jos haluat blogistiksi, laita viesti tai soita.

Puumalan eteläisen saariston luonnonnähtävyydet

Saariston luonnolle ominaisinta on tietenkin vesi, ja kesällä siitä pääsee nauttimaan vaikkapa jollakin saariston hiekkarannoista, esimerkiksi Lintusalon Heinäsensalon Laajahiekassa. Saimaan lisäksi vettä on myös saarten pienissä lammissa, joita ovat muun muassa Niinisaaren Kukkolampi ja Niinilampi, Liimattalan Pienijärvi ja Suurijärvi ja Lintusalon Kangaslampi.

Osa Lintusalosta kuuluu Salpausselkään. Koulun tienoilla onkin hienoja harjumaisemia, ja siellä voi käydä keväisin myös ihailemassa rauhoitettuja kangasvuokkoja. Saariston eläimistöön kuuluvat itseoikeutetun maskotin eli norpan lisäksi muun muassa kurjet ja joutsenet, ja Saimaa on muikkua ja muuta kalaa pullollaan.

Saarissa on monia historiaan ja elinkeinoihin liittyviä luonnonnähtävyyksiä sekä jääkauden muovaamia luonnonmuodostelmia. Metsissä liikkuessa voi myös vaikkapa käydä katsomassa entisaikojen nuorison tapaamispaikkaa, ja ovatpa jotkin paikat todistaneet hieman synkempiäkin tapahtumia.

 

Liimattala

Saariston korkein mäki, noin 133 metriä merenpinnasta, on Liimattalan Säkkimäki. Siellä on ollut venäläisten vuonna 1912 rakentama kolmiomittaustorni, jota sitten myöhemmin on käytetty heidän itsensä tarkkailuun. Torni kaatui vuoden 1972 myrskyssä, ja nyt siitä on peruskivet jäljellä.

Liimattalan Taipaleesta noin 500 metriä pohjoiseen sijaitsee Kohtausvuori, jossa kylän nuorisolla oli tapana kokoontua keväisin Jyrin päivänä ja vappuna polttamaan kokkoja ja seurustelemaan. Lähellä vuorta on nyt jo metsittynyt aho, jossa samainen nuoriso harrasti piirileikkejä. Kokkoja poltettiin myös Koppelisaaressa.

Synkempi historia on puolestaan Liimattalantien varrella kilometrin verran Lintusalontieltä sijaitsevalla Paskalammella. Naimisissa oleva mies oli rakastunut toiseen naiseen, tappoi vaimonsa Säkkilahdessa, kantoi tämän Paskalammelle ja upotti sinne. Naista ei naarauksista huolimatta löydetty, mutta sekä mies että rakastettu joutuivat vankilaan.

 

Lintusalo

Lintusalon kylällä on Kuppikivet-niminen jääkautinen luonnonmuodostelma ja samoin Miekkaniementien varressa hiidenkirnu.

Lintusalonkin vedet ovat todistaneet traagista rakkautta. Nuori pari lähti soutelemaan Saimaalle, pysähtyi lepäilemään luodolle mutta ilmeisesti vene kiinnitettiin hieman huolimattomasti. Se karkasi, eikä kukaan kuullut rakastavaisten avunhuutoja keskeltä Liittokivenselkää, vaan he menehtyivät sinne.

Tästä tarinasta on tehty myös balladi.

 

Luukkola

Luukkolan urheilukentän lähellä on nimensä mukaisesti sangen mittava Suursuo, jossa on toiminut turvetehdas, ja onpa siellä ollut Puumalan ainoa rautatiekin, jota pitkin turvetta on kuljetettu kuivatettavaksi ja edelleen jalostettavaksi.

Karkiassa Haamulammen rannalla on Karkian mylly, joka on ollut toiminnassa 1950-luvulle asti. Sen luona virtaava joki on Puumalan ja Ruokolahden rajajoki, ja lumpeiden ystävät löytävät myllyn luota paljon ihailtavaa.

Karkian tien varrella on kalliossa kolme metriä syvä ja 1–2 metriä leveä "Kristuksen hauta" ja samalla suunnalla on myös muinainen asuinpaikka.

Pataniemessä on jääkautinen hiidenkirnu, joka tunnetaan myös Patakivinä. Alueella on aiemmin ollut ainakin Savon ja Karjalan välinen vanhin tunnettu valtaraja, ja mahdollisesti Venäjän ja Ruotsin välinen raja. Ilmeisesti sen tiimoilta Pataniemessä on kivi, johon on hakattu vielä tunnistamaton teksti.

 

Niinisaari

Miekanniemessä on ollut muinainen asuinpaikka, josta on löydetty nyt Museoviraston hallussa oleva kivikirves. Nyt paikalla on asutuksesta merkkinä kumpare ja tulisijan paikalla ollutta mustunutta maata.

Myös Niinisaaressa on hiidenkirnu.