UUTISIA

Puhallinmusiikkia Temolan pihassa 26.8.

Saaristolaispäivä sai ennätysmäärän väkeä liikkeelle

Saaristolaispäivän ohjelma valmis!

Facebook-sivuja kannattaa seurata

Tue kyläyhdistyksen toimintaa - maksa kannatusjäsenmaksu: FI60 5371 0120 0243 85

LUE LISÄÄ

KATSO MYÖS FACEBOOK

"NESTORI MIIKKULAINEN"

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:128782 kpl
Share |

Puumalan eteläisen saariston kylät ja ihmiset

 

3.3.2013

Teksti on kesken ja siinä on puutteita ja ehkä virheitäkin. Pyydämme lukijoita täydentämään ja korjaamaan tietoja joko sähköpostitse info(väliin at-merkki ja sulut pois)veskansankylat.fi tai puhelimitse Riitta Viialaiselle puh. 040 510 6208.

 

Tilastotietoa

 

Asukastietoja alueelta, joka alkaa Kotkatsaaresta ja etenee Luukkolaan ja saaristoon Lintusalon perukoille asti:

  • Vakituisia asukkaita vajaat 200, talouksia 80.
  • Vapaa-ajan asukkaita yli 2000, vapaa-ajan asuntoja 800.
  • Vuokramökkejä yli 40.
  • Lisäksi kyläläisten saunamökkejä.

 

Puumalan saaristotie

Puumalan eteläiseen saaristoon vie noin 20 km pitkä saaristotie, joka lähtee Imatran-Puumalan väliseltä kantatie 62:lta noin kilometri Puumalansalmen sillasta etelään. Tienviitassa lukee Luukkola, Lintusalo ja Niinisaari.

Aluksi tie on nimeltään Luukkolantie, sitten se muuttuu Lintusalontieksi, kun käännytään pois Luukkolaan johtavalta tieltä kohti Hätinvirran lossia ja saaristoa.

Tie kulkee 11 saaren läpi ja päättyy Lintusaloon keskelle Saimaata. Ensimmäiseksi tullaan Kotkatsaareen, jossa on viime vuosina rakennettu paljon vapaa-ajanasuntoja. Seuraavana on Likasaari, jota saaren vakituiset asukkaat kutsuvat mieluummin Likansaareksi.

Likasaaren jälkeen on pieni Kutsaari, jota on tietä ajettaessa vaikea huomata, vaikka siinä mökki onkin. Kutsaaresta tullaan takaisin mantereelle, Luukkolaan, jossa tie haarautuu Luukkolaan ja saaristoon.

 

Tie valmistui 1975

Tie saaristoon ei ollut itsestäänselvyys.  Saaristolaiset kamppailivat sen puolesta pitkään. 1960-luvulla linjauksia oli useita. Yhden mukaan se olisi tullut saaristoon lännestä Vetojaon yli.

Luukkolaan ja Niinisaareen tie saatiin lopulta Kotkatsaaren kautta 1967, jolloin tie ja Likasalmen silta valmistui. Tätä ennen Luukkolaan kuljettiin Imatrantien ja Karkiantien kautta. Tämä tie oli valmistunut 1950-luvun puolivälissä. 

Niinisaaresta kunnanvaltuustoon jo 1950-luvulla nuorena miehenä valittu maanviljelijä Aaro Okkola kuvailee kirjassaan Säteitä ja säkeitä (1991) tiekamppailun vaiheita 1960-luvulla. Niistä ei puuttunut dramatiikkaa

Ensimmäinen lossi Hätinvirtaan tuli siten, että Okkola lähti reilun tunnin varoitusajalla naapurinsa kanssa kiitämään lossihuutokauppaan Mikkeliin, jossa naapuri onnistui hihkaisemaan auton ikkunasta ”viisisataa” siinä vaiheessa, kun meklari oli jo sanonut ”ensimmäinen, toinen…”

Vasta lossin ostettuaan kaverukset pääsivät tutkimaan, mitä oli saatu. Ensimmäisen kerran puulossi upposi lossilaiturissa ja toisen kerran, kun sitä hinattiin tukkilautan mukana kohti määränpäätä. Sen jälkeen se upposi vielä monta kertaa Hätinvirrassa, mutta onneksi öisin, kun ei ollut matkustajia. Myrskyt ja ohi kulkevat laivat pyyhkivät sitä peräaalloillaan.

Ennen kuin tie saatiin saariston perukoille Lintusaloon asti 1975, tarvittiin vielä ponnisteluja. Saaristolaiset äänestivät 1968 Lintusalon Maunolan kylältä maanviljelijä Tauno Kiljusen kunnanvaltuustoon ajamaan tiehankkeen perille asti.

Tässä tiekamppailun tuoksinassa Kiljunen tuli hankkineeksi Lintusaloon 1970-luvun alussa myös toimittaja Veikko Kilkin muiden toimittajien mukana tekemään juttua saariston vaikeista kelirikko-oloista.  Toimittajien ja kuvaajien helikopteri laskeutui Kiljusten pihaan Maunolan Alataloon.

Saariston senaattoriksikin kutsuttu Kiljunen vei toimittajat, aikansa heitä kestittyään, traktorin peräkärryllä tapaamaan seppä-Nestoa saaren toiseen päähän. Tästä tapaamisesta poiki myöhemmin laulu Vanhoja poikia viiksekkäitä, jonka Juha Vainio teki Kilkin vihjeestä 1982.

Tien valmistuminen muutti saaristolaisten vanhoja kaupunkiyhteyksiä. Nyt kaikkien lähimmäksi kaupungiksi tuli Imatra, kun ennen tietä Lintusalon pohjoispäästä lähin kaupunkiyhteys oli Hurissalon Lamminniemen kautta Mikkeliin ja eteläpäästä Taipalsaaren Sarviniemen kautta Lappeenrantaan.

 

Luukkola

Luukkolassa  on kaksi varsinaista kylää, Junninmäki ja Luukkola. Lisäksi on joukko pienempiä epävirallisia kyliä, joista ensimmäinen on Autio.  Junninmäki ja Autio ovat Naistenveden rannalla. Sitten tullaankin jo Luukkolan kylään, joka sijaitsee Luukkolanvirran rannalla.

Tietä eteenpäin mentäessä tullaan Luukkolansaareen, jonka on niin kiinteästi yhteydessä mantereeseen, ettei saareen tuloa juuri huomaa.

Luukkolansaaren kaakkoisrannalla on kartan mukaan Livunniemi, mutta asukkaat kutsuvat paikkaa Liuvunniemeksi. Jos lähdetään Luukkolan pääkylästä pikkuteitä pitkin itään, tullaan aivan maakunnan rajalla olevaan Karkiaan

Luukkolassa on muutama maatila, sekä jonkin verran vuokrattavia lomamökkejä. Myös saksalaisen yrittäjän jo kauan ylläpitämä Canoe Camp Laajalahti sijaitsee Luukkolassa. Se tarjoaa melko monipuoliset, mutta askeettiset palvelut melojille ja pyöräilijöille.

 

Sammaltehdas

Luukkolassa on kiinnostava nähtävyys, jota ei ole merkitty opastein: vanha sammaltehdas, joka toimi vielä vuoteen 1973. Tehdas liittyy vieressä olevaan valtavaan Suursuohon, josta se sai raaka-aineensa, turpeen.

Tehdas sai alkunsa vuonna 1925, jolloin paikalliset maanviljelijät perustivat osuuskunnan tehdasta varten. Parhaimmillaan tehdas työllisti 25 työntekijää. Suolta tehtaalle rakennettiin jopa rautatie, jota pitkin turve kuljetettiin tehtaaseen. Rautatie purettiin 1980-luvun lopulla. Kiskojen jäljet näkyvät maastossa vielä.

Nykyään tehtaan ja pääosan Suursuosta omistaa Metsähallitus. Suursuo tuli soiden suojeluohjelman piiriin 1982.

 

Niinisaari

Jos ei lähdetä Luukkolaan vaan kohti saaristoa Lintusalontietä risteyksestä, jossa tienviitassa lukee Lintusalo ja Niinisaari, tullaan aivan pian Hätinvirran lossille.

Lossi kulkee kaiken aikaa lukuun ottamatta kahvitaukoja, jotka ovat

  • klo 9.00 - 9.15
  • klo 12.00 - 12.15
  • klo 17.00 - 17.15
  • klo 20.00 - 20.15

Lossi ylittää 312 metriä leveän Hätinvirran, josta kulkee syväväylä. Sitä pitkin kulkevat kaikki laivat, jotka ovat matkalla mereltä, Imatralta tai Lappeenrannasta kohti ylävesiä, Savonlinnaa tai jonnekin vieläkin kauemmas – tai päinvastoin.

Hätinvirran toisella puolen on Niinisaari.

Niinisaari on saariston kylistä virein. Sinne on viime vuosina keskittynyt useita matkailuyrityksiä kävelymatkan päähän toisistaan.

Jo ennestään, 1980-luvulta asti saaren pohjoispäässä Liehtalanniemessä on toiminut museotila.

Matkailuyrityksistä vanhin, Okkolan lomamökit, aloitti toimintansa jo 1960-luvulla, kun Aaro Okkola oivalsi, että näistä rannoistahan voi olla jotain hyötyä.

1990-luvun alussa Okkolat perustivat navetan kivijalkaan hyvästä ruuastaan tunnetun saaristolaisravintola Niinipuun. Niinipuun pihassa avattiin 2010 Elviiran aitta, jossa myydään ”matoja ja matkamuistoja”.

Niinisaaren matkailupalveluja täydentävät Temolan viinitila, Hanhiniityn paja taontanäytöksineen, Posliiniateljee Honeymoon, Tellan savusauna ja Saariston kirppis.

Saaressa on muutakin yritystoimintaa, kuten telakka ja Matisen metalliverstas.

 

Liimattala

Niinisaaren jälkeen tullaan pienen kalliosaaren, Virtasaaren, halki pengertietä pitkin Liimattalansaareen.  Liimattala menee melkein poikki kapean kannaksen kohdalla, jossa on molemmin puolin asutusta ja joiden välistä tie kulkee.

Liimattalassakaan ei ole kuin yksi kylä, vaikka asutusta, etenkin vapaa-ajan, on ympäri saarta. Liimattalassa on saariston korkein kallio, Säkkimäki, jonne menee tie ja jonne Liimattalan loma rakentaa laavua ja patikointipolkua.

Liimattalassa on muutama maatila, sekä joitakin vuokrattavia lomamökkejä.

 

Lintusalo

Liimattalan jälkeen saaristotie lähtee jälleen ylittämään Saimaata saaresta saareen. Ensin tullaan Raatosaareen, sitten korkeaan Lammassaareen, sitten Halkosaareen, jossa on pöytä ja penkit tien levikkeessä, ja edelleen Hiidensaareen, josta päästään sillan yli lopulta Lintusaloon.

Näissä pienissä saarissa on jonkin verran mökkejä. Etenkin niissä näkee kesäisin paljon veneitä tai autoja. Ne kuuluvat mökkiläisille, joiden mökeille on mentävä veneellä.

Lintusalo on pinta-alaltaan Puumalan eteläisen saariston suurin saari. Sen länsipuolella pitkin Vetojakoa kulkee saariston toinen syväväylä, jota käyttävät Mikkelistä tai Ristiinasta ylävesille kulkevat laivat ja päinvastoin.

Saaressa on viisi kylää, Lintusalo ja Kauppila pohjoisosassa, ja Maunola, Uikkaala ja Repola eteläosassa.  Saaren eteläpäässä on kallioinen Suuriniemi, josta on huikeat näköalat Saimaan selille itään, etelään ja länteen.

Lintusalokin katkeaa Liimattalan tapaan melkein keskeltä kahtia. Tässä kapeimmassa kohdassa on korkea harju, jonka päällä on Lintusalon koulu.

 

Lintusalon koulu

Koulun toiminta lakkautettiin kauan sitten, mutta se on edelleen vireä, sillä kyläläiset ostivat sen itselleen.

Koulussa järjestetään kesäisin lastenleirejä ja muita tapahtumia. Harrastajateatteri Saaristoryhmä esiintyy siellä.

Kyläläiset ovat kunnostaneet koulun laitoskeittiön, joten siellä pystytään valmistamaan isojakin ruokailuja. Yksi tärkeä tapahtuma onkin hirvipeijaiset myöhään syksyllä. Ne järjestää asukkaille ja mökkiläisille metsästysseura Saariston Erä, jolla on myös oma talkoilla tehty grillikota koulun vieressä.

Koulun rantasauna on kunnostettu talkoilla ja sitä vuokrataan lomanviettäjille. Saunan tuvassa ja parvella on nukkumapaikat jopa 10 hengelle. Markkinoinnissa rantasauna kulkee nimellä Kuvalusdream. Nimi tulee koulun alla olevasta Kuvaluslahdesta ja –saaresta. Kuvalus on murretta, kirjakielisittäin nimi olisi Kuvan alus.

Myös koulua voi vuokrata. Koulussa on kaksi entistä luokkahuonetta ja kaksi opettajanasuntoa, jotka on kunnostettu. Koulun edessä on vanha urheilukenttä, jossa on jo hieman nuhraantunut 250 metriä pitkä juoksurata.

 

Lintusalon kylä

Lintusalon kylä sijaitsee saaren pohjoispäässä. Se on alkujaan ollut saaren suurin kylä. Vieläkin siellä on eniten peltoja, vaikkei toimivia maatiloja ole enää yhtään. Pellot on osin vuokrattu pois, joitakin on myös metsitetty.

Lintusalon Vaalahdessa toimi vielä 1990-luvulla saariston viimeinen kauppa. Se lopetti toimintansa vuonna 2000, kun kauppiaspari jäi eläkkeelle.

Kylässä asuu kymmenkunta ihmistä, kun vielä 1950-luvulla asukkaita oli yli 60. Kylässä eli 1912 - 1982 seppä-Nesto eli Nestori Reponen, jonka tarinasta Juha Vainio teki laulun Vanhoja poikia viiksekkäitä. Laulussa Nestorin sukunimi on Miikkulainen.

Nestorilla oli Vetojaon rannalla sauna, jonka rappusilla hän soitti haitaria, kun norppa nousi läheiselle kivelle musiikkia kuuntelemaan. Sauna paloi 1968, mutta sen perustuksille rakennettiin 1980-luvulla uusi sauna.

Paikan omistava maatila, nykyään aamiaismajoitusta ja venevuokrausta tarjoava matkailuyritys Nestorinranta järjestää opastettuja kävelykierroksia Nestorin jalanjäljille.

 

Kauppila

Kauppilassa on jäljellä vakituista asutusta kahdella tilalla, joista toinen on edelleen toimiva. Tilalta tehdään myös monenlaista rakennusalan urakointia.

 

Maunola

Maunolassa toimii Lintusalon vanhin mökkiyritys, Lintusalon lomamökit, jolla on 8 lomamökkiä Maunolan ja Suurenniemen rannoilla. Mökkitoiminnan laittoi alulle 1970-luvulla aiemmin mainittu Saariston senaattori, Tauno Kiljunen.

Muuten kylä on aika lailla autioitunut.

 

Uikkaala

Uikkaala lienee nykyisin Lintusalon virein kylä. Siellä on nuorta väkeä ja yritystoimintaa, kuten risteilyalus MS Kaunis Veera, traktoriurakointia, kirvesmiehiä jne.

Uikkaalaan kuuluu myös Sääski, joka sijaitsee Äyrätsaloa vastapäätä laivaväylän varrella. Sääskessä oli Lintusalon toinen kauppa, mutta se lopetti toimintansa jo vuosikymmeniä sitten. Sääsken laiturissa on risteilyalus MS Kauniin Veeran kotisatama.

Sääski on hyvin idyllinen ja kaunis vanhoine punamullalla maalattuine hirsirakennuksineen. Nykyään sinne ei kuitenkaan ole ulkopuolisilla asiaa, sillä rakennukset toimivat yksityisinä vapaa-ajan asuntoina.

Ennen Lintusalon koulun rakentamista, saaren lapset kävivät koulua Uikkaalassa isossa maalaistalossa.

 

Repola

Repolan pellot ovat lähes kokonaan metsittyneet, mutta kylässä on vakituista asutusta vielä useassa talossa. Siellä toimii lomamökkejä vuokraava Tuomo Reposen lomamökit, joka hoitaa myös Lintusalon koulun ja rantasaunan vuokrausta.

 

Heinäsensaari, Kurensalo ja Äyrätsalo

Paikassa, joka on Lintusalosta kaakkoon, Liimattalasta etelään ja Niinisaaresta lounaaseen on Saimaassa kaksi isohkoa saarta, jonne ei mene tietä.

Ainakin Kurensalossa on edelleen vakituista asutusta. Lisäksi saarissa on useita vapaa-ajan asuntoja. Lintusalon eteläosan itäpuolella taas on Äyrätsalo, joka on kaunis harjuinen, hiekkainen ja kallioinen retkeilysaari. Saarella on myös vapaa-ajan asuntoja.